LUE: Aalto Henkilöstöpalvelut palvelee täysin normaalisti koronaviruksen aikana

Mikä on työehtosopimus (TES)? – Mitä työehtosopimus pitää sisällään?

Mikä on työehtosopimus (TES)_ – Mitä työehtosopimus pitää sisällään_ FB - Aalto Henkilöstöpalvelut

 

Mikä on työehtosopimus (TES)? – Mitä työehtosopimus pitää sisällään?

Työehtosopimus eli lyhenteeltään TES on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus alalla noudatettavista työehdoista. Työntekijäyhdistyksen tarkoitus on valvoa työntekijöiden etua ja työnantajayhdistyksen tarkoituksena on valvoa työnantajien etua työsuhteissa. Työlainsäädäntö luo perustan työehtojen sääntelylle työmarkkinoilla. Työntekijä- ja työnantajaliitot tekevät työ- ja virkaehtosopimuksia, joissa sovitaan työsuhteen ehdoista paljon tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Työehtosopimukset ovat usein paitsi toimialakohtaisia niin myös palkansaajan ammattiin sidottuja.

Työehtosopimus on oikeudelliselta muodoltaan normisopimus eli velvoiteoikeudellinen sopimus, joka ohjaa muiden tulevaisuudessa solmittavien sopimusten sisältöä, kuten esimerkiksi säännökset palkasta, korvauksista (esim. päiväraha, ateriakorvaus, arkipyhäkorvaus, matkakorvaus jne.), työajasta, lomista ja muista eduista. Työehtosopimuksen tärkeimpiä tavoitteita on neuvottelu- ja sopimustasapainon edistäminen työsuhteen osapuolten välillä. Näin yksittäisten työsopimusten solmiminen on yksinkertaisempaa ja työrauha säilyy. Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja se solmitaan aina määräajaksi. Työehtosopimukset ovat pakottavia eli työsopimuksessa ei ole sallittua sopia huonommista ehdoista työntekijän kanssa, mikäli oikeutta tähän ei ole nimenomaan työehtosopimuksessa mainittu.

 

Yleis- ja normaalisitova työehtosopimus

Työehtosopimukset jaetaan kahteen osaan: yleissitoviin sopimuksiin ja normaalisitoviin sopimuksiin. Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat vain niitä osapuolia, jotka ovat osallisina itse tehneet sopimuksen ja allekirjoittaneet sen tai ovat osana järjestöä, tai alajärjestöä, joka on tehnyt kyseisen työehtosopimuksen. Sovellettava työehtosopimus määräytyy järjestäytymisen kautta. Normaalisitova työehtosopimus asettaa velvollisuuksia myös työntekijöille, koska normaalisitova työehtosopimus tuo mukanaan työrauhavelvoitteen. Eli työehtosopimuksen ollessa voimassa kaikki kyseiseen TESiin kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Yleissitovissa työehtosopimuksissa ei ole työrauhavelvollisuutta. Normaalisitovia työehtosopimuksia ovat esimerkiksi Talonrakennusalan TES ja Muuttopalvelualan TES.

Yleissitova eli valtakunnallinen työehtosopimus koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa. Kyseistä työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä riippumatta siitä, onko työnantaja työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleissitovien työehtosopimusten tarkoitus onkin vähimmäistyöehtojen turvaaminen järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskenteleville työntekijöille. Yleissitovien työehtosopimusten edellytyksenä ovat sopimuksen valtakunnallisuus, sopimus on käytössä/aktiivisena asianomaisella alalla ja sopimusta voidaan pitää edustavana. Kun kolme edellytystä täyttyy yhtäaikaisesti ja yleissitovuus vahvistetaan työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa, on yleissitovalla työehtosopimuksella silloin kyseisellä alalla pakottava ja automaattinen vaikutus. Yleissitovia työehtosopimuksia ovat esimerkiksi Ensihoitopalvelualan TES, Henkilöstöpalvelualan TES ja Optikoiden TES. Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät FINLEXistä.

Oman alasi työehtosopimusta voit kysyä työpaikkasi luottamusmieheltä, ammattiliitostasi tai etsiä Työehtosopimus-kohta omasta työsopimuksestasi. Googlettamalla työehtosopimuksesi löydät itse sopimuksen ja sen sisällön.

Yleissitovien ja normaalisitovien lisäksi on olemassa yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Kyseinen työehtosopimus velvoittaa vain yhden yrityksen noudattamaan sopimuksen ehtoja kaikkiin heidän yrityksensä työntekijöihin.

Työehtosopimukset TES Pyramidi Aalto Henkilöstöpalvelut

Työehtosopimusten sisältö ja lainsäädäntö

Työehtosopimusten lainsäädäntöön sisältyy monia eri lakeja, kuten esimerkiksi työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Työehtosopimuslaki määrittelee muotovaatimukset, joiden mukaan työehtosopimukset on laadittava. Laki määrittelee myös sitä, ketkä sopimuksen voivat tehdä ja keihin sitä vastaavasti tulee soveltaa. Laissa säädetään myös sanktiot ja rangaistukset, joita työehtosopimuksen rikkomisesta voi seurata.

Työsopimuslaki määrittää yleiset noudatettavat pääehdot työsopimuksissa. Työsopimuslaki määrittelee muutamia asioita, joista ei voi työehtosopimuksillakaan sopia toisin, kuten esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen sopimiseen on aina oltava perusteltu syy, ellei palkattava ole pitkäaikaistyötön. Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta, ja määräaikaisissa työsopimuksissa enintään puolet työsuhteen kestosta.

Työaikalaki määrittelee seuraavia asioita, kuten kuinka paljon työntekijöille saadaan teettää töitä, miten siitä tulee maksaa korvauksia ja mikä luetaan työaikaan. Lisäksi työaikalaissa on määritelty ohjeistus säännöllisen työajan ylittämiselle, lisätyölle, aloittamis- ja päättämistyölle, yö- ja vuorotyön järjestämiselle, hätätyölle, lepoajalle sekä sunnuntaityölle. Yleissäännöksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tietyillä aloilla työaikaa voidaan jaksottaa, jolloin työaika on esimerkiksi 120 tuntia kolmen viikon pituisella jaksolla.

Vuosilomalaki sisältää pakottavia määräyksiä loman antamisesta ja sen siirtämisen mahdollisuuksista. Jokainen työntekijä saa vähintään kerran vuodessa kunnollisen palautumisjakson, kun lomaa on pakko pitää. Lomakausi on 1.5.-30.9 kesäloman osalta ja 1.10.–30.4. talviloma osalta. Vuosilomaa kerääntyy 1.4–31.3 aikaväliltä. Jos työsuhde on kestänyt 31.3 mennessä vain alle vuoden, niin lomapäiviä kertyy kaksi arkipäivää jokaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on työskennellyt. Mikäli työsuhde on kestänyt 31.3 mennessä yli vuoden, niin lomapäiviä kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kuukaudessa pitää olla 14 työpäivää, jotta lomapäiviä kertyy kyseiseltä kuukaudelta.

 

Muutamia liittoja ja heidän työehtosopimuksiansa alakohtaisesti

Rakennusalan työehtosopimukset (Rakennusliitto)

Teollisuusalan työehtosopimukset (Teollisuusliitto)

Sähköalojen työehtosopimukset (Sähköliitto)

Auto- ja Kuljetusalan työehtosopimukset (AKT)

Palvelualojen työehtosopimukset (Palvelualojen ammattiliitto, PAM)

Toimihenkilöiden työehtosopimukset (Ammattiliitto Pro)

Erityisalojen toimihenkilöiden työehtosopimukset (Toimihenkilöliitto ERTO)

Elintarvikealan työehtosopimukset (Suomen Elintarviketyöläisten liitto)

Media-alan työehtosopimukset (Medialiitto)

 

Työehtosopimuksen rikkominen ja noudattamatta jättäminen

Työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä tai tahallisesta rikkomisesta seuraa taloudellisia sanktioita. Sanktioiden tarkoitus on taata työehtosopimusten noudattaminen. Seuraukset ja sanktioiden suuruus riippuu täysin siitä, millä tavoin työehtosopimusta on rikottu. Kuka tahansa osapuolista (Työnantaja, Järjestöt/Yhdistykset ja Työntekijä) voi laiminlyödä työehtosopimusta.

Mikäli työnantaja laiminlyö työehtosopimusta, niin pääsääntöisesti siitä tuomitaan maksettavaksi hyvityssakko. Hyvityssakon tuomitseminen edellyttää tietoista rikkomista tai sitä, että laiminlyövän osapuolen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta. Hyvityssakkoja voidaan määrätä useampi, jos korjausliikkeitä ei ole tehty asioihin, jotka ovat rikkoneet työehtosopimusta. Hyvityssakon suuruus on työantajan osalta enintään 23 500 euroa. Työntekijän laiminlyödessä työehtosopimusta ja sen määräyksiä sekä ehtoja, esimerkiksi olemalla luvatta poissa töistä ilman perusteltua syytä tai tekemällä töitä huolimattomasti, on työnantajan annettava työntekijällensä huomautus. Jos työntekijä jatkaa työehtosopimusta rikkovaa toimintaa, on työnantajalla oikeus irtisanoa työntekijä ilman perusteluja. Myös työntekijä voidaan määrätä maksamaan hyvityssakkoa.

Myös työehtosopimuksen luoneet yhdistykset ja järjestöt voivat laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan. Kuten aiemmin kävimme läpi, niin normaalisitovat työehtosopimukset sisältävät työrauhavelvollisuuden. Järjestöt ja yhdistykset ovat velvollisia valvomaan työnantajien ja työntekijöiden toimintaa. Mikäli he epäonnistuvat työrauhavelvollisuuden ylläpitämisessä, eivätkä saa lopetettua työrauhavelvollisuutta rikkovaa tilaa, niin joutuvat he vastuuseen työehtosopimuksen rikkomisesta. Tässäkin tapauksessa tuomitaan hyvityssakko, jonka suuruus on enintään 23 500 euroa.

Hyvityssakkojen suuruus määräytyy tapauskohtaisesti. Suuruuteen vaikuttaa vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen osuus ja mahdollinen myötävaikutus, sekä yhdistyksen tai yrityksen koko. Hyvityssakko maksetaan vahinkoa kärsineelle osapuolelle tai sille, jonka vaatimuksesta hyvityssakkotuomio on annettu. Mikäli tilanteessa on useampia osallisia, jotka ovat oikeutettuja hyvitykseen, on tuomiossa määrättävä, miten hyvityssumma jaetaan heidän kanssaan.

 

Kirjoittaja: Sami Kyngäs, Aalto Henkilöstöpalvelut

Betonirakentamisen ammattilaisena meillä on kovat kriteerit työntekijöille. Haluamme taata laadun ja tehokkuuden.

Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhömme ja ammattilaisiin, jotka olemme löytäneet Aallon voimalla.

Jarmo Puoliväli, Tuotantojohtaja, BETSET-YHTIÖT